|
|
Rakennusmenetelmistä
Radan rakennusmenetelmät pidetään yksinkertaisina:
runko kootaan ruuviliitoksin lastulevystä. Maiseman pohjaksi kiinnitetään
lastulevyrunkoon katiskaverkkoa, jonka päälle levitetään kipsivellissä
liotettuja paperipyyhkeitä.
Peruskasvillisuutena käytetään sahajauhoa ja jauhettua vaahtomuovia,
joita on värjätty vaatevärein. Puita rakennetaan rautalangasta,
manillanarusta, saunavampuista, jäkälästä yms. materiaaleista.
Taipuisat rataelementit (metrikiskoa) kiinnitetään lastulevypenkereeseen
ja sorastetaan seulotulla hiekalla. Hiekka - kuten maiseman
peruskasvillisuuskin - liimataan vesi-Eri-Keeper-liuoksella.
Siltoja ja rakennuksia rakennetaan muovilevyistä tai rakennussarjoista
muuntaen.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa on lyhyt 60 cm etureunanvaihtomoduuli
alapuolelta nähtynä. Etureunanvaihtomoduulin avulla voidaan
moduuleja liittää rataan myös "väärinpäin": Moduulit ovat 30 cm levyisiä, ja
kiskot kulkevat 10 cm etäisyydellä etureunasta. Etureunanvaihtoimoduulin
avulla kiskot saadaan kulkemaan 10 cm päässä takareunasta. Kahden
etureunanvaihtomoduulin väliin voidaan laittaa moduuleja niin että
niiden takareuna onkin etummaisena.
Kuvassa näkyy lastulevyrunko ja -penger, sekä maiseman katiskaverkkopohja
ja kipsikuoren alapinta.
Moduulin läpi kulkee ajovirtakaapeli, jonka päissä RCA-liittimet.
Johdon päät on kiinnitetty kuljetusta varten rungon sisäpuolelle
liimattuihin pyykkipoikiin.
Oikeanpuoleinen kuva esittää kallioleikkausta.
Tässä moduulissa maiseman runko on styrox-levyä, ja se on päällystetty
kipsivellillä, jota on kuivumisen jälkeen muotoiltu terävällä veitsellä
kallioleikkauksen jäljittelemiseksi.
Kalliopinta on maalattu lateksi- ja sormivärein: muovilaatikon eri
nurkkiin on kaadettu mustaa, valkoista, punaista ja sinistä väriä ja
pensselillä on otettu värejä sekaisin ja töpsytetty kallioleikkauksen
pintaan.
Aluskasvillisuuden pohjana on vihreä lateksimaali johon on ennen maalin
kuivumista ripoteltu vaateväreillä värjättyä hienoa sahanpurua ja samoin
värjättyä, jauhettua vaahtomuovia.
Kivet ovat oikeita kiviä ja puut ns. pullonharjakuusia (hehkutettua
rautalankaa ja manillanarua, spraymaalia ja värjättyä vaahtomuovia).
Radalla voi ajaa lähes kaikkien kaksikisko-tasavirtajärjestelmää
käyttävien valmistajien H0-kalustolla (1:87, raideleveys 16,5 mm).
Sähköistys
Sähköistys on aikaavievää puuhaa.
Modulaarisen radan sähköistäminen on toisaalta helppoa, kun moduulin voi
nostaa pöydälle. Toisaalta radan osittamistarve lisää liittimiä ja näin
tarvittava työmäärä on hyvinkin kaksinkertainen kiinteän radan
sähköistykseen verrattuna.
Olli
asentaa piiloratapihan alle komento-ohjausjärjestelmän (command control)
liittimiä.
Ajolaitteen peruskytkentä. Kerholla käytetään omatekoisia kädessä
pidettäviä ajolaitteita, joten kuljettaja voi helpommin seurata junaa.
Kondensaattoripurkauslaite vaihteiden kääntöön.
Vaihteita ja opastimia ohjataan radan reunaan asennetuista kojetauluista.
(Kuva vasemmalla). Vaihteet, opastimet, katuvalot ja muu sähkökäyttöinen "rekvisiitta"
saa pienoisrautateillä usein virtansa ajomuuntajan lisälaitteita varten
tarkoitetuista lisälaitesyötöstä.
Koska kerholla ei ole yleensä käytetty tavanomaisia ajomuuntajia
on lisälaitteiden tarvitsema sähkö tuotettu eri tavalla:
Rataaan asennettiin yksi iso lisälaitteita syöttävä teholähde.
Kojetaulut oli ketjutettu tehosyöttökaapelilla toisiinsa ja tähän
teholähteeseen.
Jotta vaihteenkääntö sujuisi tehokkaasti mutta turvallisesti, oli
tässä keskitetyssä lisälaitteiden teholähteessä käytössä kondensaattoripurkauslaite
(engl. "Capacitor Discharge Unit" -- CDU).
Se on ikäänkuin pieni sähkön välivarasto, joka ladataan sähköä täyteen, ja
vaihdetta käännnettäessä vaihteenkääntövirta otetaan tästä välivarastosta.
Samalla kun vaihteenkääntönappia painetaan, irroittautuu tämä välivarasto
sitä syöttävästä teholähteestä. Tästä syystä vaihdemoottori saa aina saman
kokoisen "annoksen" sähköä riippumatta siitä kuinka pitkään vaihteenkääntönappia
kojetulussa painetaan. Koska annos on lyhytvaikutteinen, se estää vaihdemoottoreita
turmeltumasta. Vaihteenkääntöhetkellä virta tämän "sähkön annostelijan"
(kondensaattoripurkauslaitteen) ja vaihdemoottorin välillä on suuri. Jos virta
joutuu kulkemaan usean liittimen kautta (niinkuin oli asianlaita keskitetyn
yhden keskitetyn "annostelijan" aikaan, ei annoksen teho tahtonut sittenkään
riittää kaukaisimpien vaihteiden luotettavaan kääntöön.
Siksi keskitetystä kondensaattoripurkauslaitteesta luovuttiin ja joka aseman
kojetauluun asennettiin omat kondensaattoripurkauslaitteensa.
Lahden näyttelyssä 2002 meillä oli myös teholähdeosa hajasijoitettu: joka
asemalla on oma lisälaite-teholähde. Lahden näyttelyssä
käytettiin myös ensimmäisen kerran uutta piilopihaa, jossa vaihdemoottoreina
toimivat muokatut autoreleet.
Digitaalinen komento-ohjaus
Kerholla on rakennettu omatekoinen komento-ohjausjärjestelmä, joka
noudattaa yhdysvaltalaisia NMRA-DCC-normeja. Komento-ohjausjärjestelmässä
ajomuuntajia vastaavat kädessä pidettävät ajolaitteet jotka kytketään
järjestelmän keskusyksikköön. Keskusyksikkö muuntaa ja yhdistää siihen
kytkettyjen ajosäätimen nopeus yms. tiedot ohjauskomennoiksi jotka
syötetään vahvistimen (booster) kautta kiskoihin.
Vetureissa olevat vastaanottimet pystyvät tulkitsemaan kiskoista tulevia
ohjauskomentoja ja ohjaamaan vetureita toisistaan riippumatta ilman että
radassa olisi useampia ajomuuntajia ja kytkimiä radan osien ja sitä kautta
veturien kytkemiseksi eri ajomuuntajiin.
Koska kiskoissa kulkevat komennot on nykyisin standardoitu, ei järjestelmä
ole yhden valmistajan varassa, vaan eri valmistajinen veturivastaanottimia
voidan käyttää sekaisin, kunhan ne vain noudattavat tätä amerikkalaista
standardia. Useat eurooppalaisetkin valmistajat ovat liittyneet tämän
standardin käyttäjiksi, viimeisimpänä Fleischmann.
Tapiolassa käytetty laitteisto on koottu vanhan tietokoneen ympärille.
Tämän järjestelmämme kytkentäkaaviot ja ohjelmistot on "imuroitu" Internetistä,
ja sen on kehittänyt ruotsalainen Lars Lundgren.
Tekniikasta kiinnostuneille kerrottakoon että laitteisto koostuu PC:n
kirjoitinliittimeen liitettävästä teholähde/vahvistin-kokonaisuudesta
(kuva vasemmalla) ja peliohjain- eli joystick-liittimiin kytkettävistä
ajolaitteista (kuva oikealla). Laitteiston kehitysvaiheista on pidetty
englanninkielistä päiväkirjaa.
Komento-ohjauksesta ollaan kirjoittamassa omaa artikkelikokonaisuutta,
keskeneräinen aivoriihi-teksti on nähtävillä.
Ratapihat
Asema-alueet tehdään kahdesta parina käytettävästä moduulista.
Raiteistot ovat asemilla tilasysistä yksinkertaisia mutta vaihtotöiden
kannalta kuitenkin melko haastavia.
Ratapihoilla on yleensä kolme läpiajettavaa raidetta ja jokunen
pistoraide (pistoraide eroaa sivuraiteesta sikäli, että se päättyy päätepuskimeen,
kun taas sivuraide on sellainen, jonka kumpikin pää on yhdistetty vaihteilla
muuhun raiteistoon).
Suurin asemamme on vielä pahasti keskeneräinen. Tämä on 60 cm leveä ja
koostuu kahdesta 120 cm lohkosta. Asema-aluetta jatketaan
veturitalliosuudella, joka onkin esiintynyt muutamassa näyttelyssäkin,
tosin keskeneräisenä.
Huomaa vanha kuva - asema-alue ei enää ole läheskään tuon näköinen =)
Kerhoillat
Rata on vielä melkolailla alkutekijöissään, joten tekemistä riittää
kaikille pienoismallien parissa viihtyville yli 14-vuotiaille. Ikärajaan
on päädytty, koska kerhoillat kuluvat enemmänkin rakentamisen kuin
ajamisen merkeissä.
Rakentaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja usein sähkötyökalujen
käyttöä.
Kerhossamme rakennetaan nykyisin myös liikkuvan kaluston malleja
rakennussarjoista, kuvassa oikealla Mikko, Kari, Opa ja
Olli
rakentavat rakennussarjoista Hr1- ja Vv13-sarjan (vuodesta 1975:
Tve3) veturimalleja ja vasemmalla Matti rakentaa kääntöpöytää ja
Hv4-veturin pienoismallia.
Lisää kuvia - mm. kääntöpöytäprojektista
projektisivullamme.
© 1996-2008 Tapiola Parish Model Railway Club / Tapiolan seurakunnan pienoisrautatiekerho,
Viimeksi päivitetty / last modified Tuesday, 28-Aug-2007 09:28:00 EEST. Created with Notepad.
[CONTACT INFO] Don't send e-mail!
Text, drawings and photos are protected by copyright laws. Technical
solutions, methods and source code are public domain only for non commercial
purpose.
All development has been carried out during our free time, mainly funded
from our own pocket and with non selfish goals, so the use of this material
for profitable use (including construction for a friend aginst a fee) is forbidden
without written permit from the club. The pages contain errors, so, if you
use the data given, you do so at your own risk and responsibility. If you
further develop material found on these pages you must put it on
display without fee e.g. to a freely available web page. We expect a
note about this also.
Pages tested with W3C validator -- didn't look good ;)
[YHTEYSTIEDOT] Älä lähetä sähköpostia!
Tekstit, kuvat ja piirokset ovat tekijänoikeuslain suojaamia.
Tekniset ratkaisut, menetelmät ja lähdekoodit ovat vapaasti kopioitavissa
ja hyödynnettävissä ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Kaikki kehitystyö on
tehty vapaa-aikana ja pääosin henkilökohtaisilla varoilla eikä hyötymistarkoituksessa,
siksi materiaalin käyttö hyötymistarkoituksiin (sisältäen kaverille rahasta
rakentamisen!) on kielletty ilman kerhon kirjallista lupaa! Sivuilla esiintyy
virheitä. Jos käytät sivujen tietoja hyväksesi, teet sen täysin omalla vastuullasi.
Mikäli kehität sivuilla esiettyjä ajatuksia kytkentäkaavioita tai koodia
edelleen, on sinun asetettava se maksutta kaikkien saataville esimerkiksi Internetiin.
Odotamme vastavuoroisesti tietoa suoritetusta edelleenkehitystyöstä.
Sivut testattu W3C validatorilla -- ei näyttänyt hyvältä ;)
|
